Vihdoin ja viimein kuvia

Tässä viimein helmikuun ensimmäisen viikonlopun häämessujen kimput ja muutama viehe.

Kaarikimppu, morsiuspallo, sydänkimppu

Toinen malleista on Maria, jolle sain muutama vuosi sitten tehdä  heidän häihinsä morsiuskimpun, mikä tekikin tästä "uudesta mahdollisuudesta" entistäkin mielenkiintoisemman. Tuntui myös siltä että kun tuntee morsiamen, on kimppuja ehkä helpompi suunnitella kuin täysin vieraalle morsiamelle ja vaihtoehtoja keksii vaikka kuinka paljon. Ehkä jopa ongelmaksi asti.

Min puku on valkoinen hiukan nilkan yläpuolelle ulottuva mekko, jonka on suunnitellut ja toteuttanut Emmakaisa Soisalo. Puku on moderni ja sen avoimessa yläosassa on veistoksellisia pliseerauksi.
Ajatuksenani oli tehdä Mille heiluri kimppu, jonka kukkaosa toteutettaisiin vapaalla-asettelutavalla ja se olisi tyylisuunnaltaa dekoratiivinen. Toisin kuitenkin kävi. Kolmen aikaa yöllä kimppua kootessani pysähdyin hetkeksi ja heiluri alkoi näyttää sen verran  kököltä että päätin mennä pariksi tunniksi nukkumaan miettiä asioita sitten uudestaan.

Aamulla kun kuvausten alkuun oli aikaa enää muutama tunti alkoi sydämenmuotoinen oasiksen kimppupohja näyttää todella hyvältä työhuoneen pöydällä. Päätökseen saattoi myös vaikuttaa se että osa kukista joita olin aikonut käyttää oli jo valmiiksi aika lyhyinä pätkinä, ei siis auttanut muu kuin keksiä jotakin mitä niistä vielä pystyisi tekemään.

Kimpusta tuli siis paraleelisella asettelutavalla toteutettua muotosidontaa. Kukat on ryhmitelyt ja sitä voisi kutsua struktustyöskennellyksi. Sivuhahmomuodoltaa kimppu hajoaa tulppaanien osalta, sillä ne nousevat korkeammalle kuin muut kukat. Kimpun reuna on päällystetty pitsinauhalla, joka valuu ketjutuksien kanssa sydämen kärjestä alas. Ketjutuksia olisi voinut olla enemmän ja ne voisivat kiertää myös kimpun laitoja, jolloin ne yhdistyisivät kokonaisuuteen paremmin.
Toisena kimppuna Millä oli pieni muotosidonta morsiuspallo. Pallo on päällystetty pajunkissoilla ja korostavana kukkaryhmänä on pinkki perhosorkideankukka, herttalyhdyn köynnöksiä ja muutama helmi.

Niinkuin aikaisemmin mainitsin niin tämän morsiamen kohdalla ideat eivät tuntuneet loppuvan kesken lainkaan. Vaikka en tehnytkään luonnoksia kuin heilurikimpusta, jota en sitten koskaan toteuttanut sai Mi vielä kolmannenkin kimpun. Viimeisenä on vapaalla-asettelutavalla toteutettu verkkomainen kaarikimppu.

 Materiaaleina kimpussa ovat vehnäntähkät, oksaruusut, harsokukka ja ginstia.

 Materiaalia kimpussa voisi olla enemmän ja se olisi pitänyt asetella kimppuun tasaisemmin. Nyt näyttää siltä kuin kimpussa olisi aukkoja. Toisaalta kehikkoa ei saa liiaksi peittääkkään, sillä muuten sen ilmavuus ja keveys katoavat. Jotkin vehnäntähkä olisi voinut asetella kimppuun huolellisemmin, sillä ne törröttävät kaarevasta hahmomuodosta liiaksi ulos, samoin kuin osa ginsteistä.
Materiaalit sopivat yhteen vaalean värityksensä ansiosta ja luovat kevyen, romanttisen ja kesäisen tunnelman.

Kerran heinäkuussa

Kesä ja syksy meni kuin hurauksessa ja nyt vasta huomasin että enpä ole päivittänyt blogiakaan vaikka materiaaliakin olisi vähän ollut. Tässä ensin yhdet häät jotka tuli vähän puun takaa, joten kukkia oli vähän haasteellista metsästää mutta kyllähän niistäkin sitten kunnialla selvittiin.

Sain morsiamelta tekstiviesitnä kuvan puvusta, jonka perusteella suunnittelin kimpun, muita erityistoiveita ei ollut paitsi tietysti hinta. Kuvassa puku näytti melko tummalta ja siksi päätin ottaa kimpun hallitsevaksi väriksi eri vaaleanpunaisen sävyt ja kesäiset materiaalit.

 Kimppu on muotosidontaa, päällikuvaltaan pyöreä ja sivukuvaltaan puolipyöreä.  Kukat ovat hajasijoiteltu ja aseteltu tiiviisti vieriviereen. Reunavihreät kuitenkin rikkovat hahmomuotoa,sillä niitä pitäisi olla joka tasaisemmin enemmän kimpun ympärillä tai sitten ne pitäisi kaikki vetää sisemmäs, niin että vai niiden päät näkyisivät.

 Katseen vangitsijana kimpun päällä kulkee kaksi kevyttä herttalyhdyn köynnöstä ja kukkien terälehtien väliin on asetettu muutama kimalteleva koristekristalli.

Kimppu on toteutettu ominvarsin, mikä ei tietenkään ole ihan viisasta kun on kyse morsiuskimpuista. Yleensä on aina vaarana että puku sotkeentuu, jos kukkien varret ovat paljaana. Nyt muiden tekniikoiden käyttö ei kuitenkaan onnistunut, sillä aikaa ja rahaa oli käytettävissä rajallisesti. Kukkien varsia koristaa pinkki satiininauha.

Ja tässä kimppuun sopiva viehe, joka on toteutettu ihan perinteisesti katkaistuin varsin ja väeiltään kimpun kanssa yhteen sopiva.

Pisarakimput

Tässä kuussa on tullut tehtyä useamipi pisaranmallinen kimppu. Ensimmäisenä kaksi kuvaa dekoratiivisesta sienikahvaan tehdystä kimpusta.

Ensimmäset kimput on tehty koulussa ja samoin tämä vaaleanpunainen. Ensimmäisen kimpun jälkeen vaihdettiin kaverin kanssa kukat ja täytyy sanoa että se aiheutti kyllä jonkun verran päänvaivaa, sillä jotenkin ei ollut lainkaan käsitystä siitä miten joku muu on mitoittanut materiaalinsa.
Täytyykin todeta että tähän kimppuun jäi latva hiukan vajaaksi, sillä en osannut arvioida oikein materiaaline menekkiä. Tekniikkana on katkaistuinvarsi ja kimpun on tarkoitus olla dekoratiivinen, mutta syvyyskukkia saisi mielestäni olla vielä enemmän.

Viimeinen koulussa tehty morssari oli rankatekniikalla ja katkaistuinvarsin toteutettu pisara. Olin ajatellut ensin tehdä kimpusta dekoratiivisen, mutta en saanut latvaosaan tarpeeksi syvyysvaikutusta, joten siitä tuli siis muotosidontaa. Latvassa on myös paljon enemmän pentä materiaalia, eli sitä saisi olla yhtenäisyyden vuoksi enemmän myös kimpussa ylhällä. Muuten olen tähän kimppuu kyllä tosi tyytyväinen, sillä muodosta tulo oikein täydellinen ja se on tunnelmaltaan ihanan keväinen ja aurinkionen.

Viimeiseksi tässä pisaranmuotoisten kimppujen sarjassa on sitten omalla työhuoneella väännetty kimppu, jossa on alumiinilangasta tehty kehikko. Olen kehitellyt ja mietiskellyt jotakin erikoisempaa pisaranmallista kimppua  katkaistuinvarsin, johon ei tarvitsisi laittaa pohjavihreytystä lainkaa. Olen jokseenkin ihastunut noihin kehikkokimppuihin, sillä niissä kukat tulevat mielestäni hyvin esille, kun kimppua ei voi tukkia vihreillä lehdillä. Toisaalta niihin saa myös enemmän kukkaa kun vihreitä ei ole ja kehikolla voi tehdä kimppuu ihan erilaista tunnelmaa kuin leikkovihreillä.
Tässä kimpussa on vielä kehittämisen varaa ennen Tampereen Puutarhamessuja, joilla etsitään Hämeen kauneinta morsiuskimppua. Ilmoittautuminen on kuitenkin jo mennyt, että nyt ei voi enää perua :) Täytyy vaan harjoitella ja katsoa miten menee. Saapi tulla äänestämään.

Muotosidontaa ja rosemelie

Ystänäpäivänä käväisin taas Vanamossa ja pelastin roskistuomiolta vähän kukkia ja syntyihän siinä samalla muutama kokeilu, josta tässä muutama kuva.

 Tämä on menko tiivis ja enemmän muotosidontaa kuin normi dekoratiivinen kimppu. Suurista kukista on vaikeaa tehdä ilmavaa pientä kimppua. Eri väriset jaloleinikit tekevät kimppuun syvyysvaikutelmaa ja mielenkiintoa ja luovat kontrastin isojen vaaleanpunaisten neilikoidenja ruusujen kanssa.

 Toinen päivän kokeiluista oli rosemelia, jollaista en ole ennen tehnyt. Kiinnitin terälehdet orvokkilanka hakasilla 2-3 nipuissa kuivasieneen. Tavallisempi tekniikka taitaa olla hakasten ja liiman käyttö yhdessä, jolloin kukka kootaan keskellä olevan ehjän kukan ympärille tai esim. pahvin päälle tai sitten terälehdille tehdään orvokkilanka varret.
Häämessuilla näin koottavan rosemelian kuitenkin tällälailla sieneen ja pitihän sitä kokeilla, sillä se keskiruusun ympärille kokoaminen kuulostaa aika vaikealta ja ilman esimerkkiä tuntuu tosi vaikealta alkaa rakentamaan sellaista.

 Varsiksi kiinnitin sieneen alaspäin koristetikut, joiden päät olivat kiemuraiset. Varren päällystin nauhalla ja rosemelian alaosan päälle tuli salalia ja aspidistraa.
Aloin miettiä tuota vartta sitten vähän tarkemmin ja mikäli teen tämän kimpun vielä uudelleen, niin ajattelin punoa langalla tai rautalangalla koristetikut kupinmuotoon ja upottaa sitten kuivasienen niiden sisään. Luulen että sillä tyylillä saan kätevästi tekniikan piiloon ja näyttävän varren tähän valtikkamalliseen rosemeliaan.

Viime vuoden kimppuja

Löytyipä taas kuva-arkistoista yksi vanha morssari, joka taitaa olla viimevuoden keväältä jolloin tuo morsisussidonta oli vielä ihan hakusessa. Koska olen kuitenkin päättänyt olla sensuroimatta pois mitään mokiakaan niin täytyyhän tämäkin tänne laittaa.

Tämän kimppu on toteutettu omin varsin, mikä oli kovasti muodissa viime keväänä kun kaikki morsiuslehdet pursuivat samanlaisia punttimaisia kimppuja.
Tarkoituksena oli tehdä tästä kimpusta dekoratiivinen ilmvahko kimppu, mutta tulos on kyllä enemmän muotosidontaa. Materiaaleihin en muistaakseni paljon päässyt vaikuttamaan, sillä asiakas oli ne itse valinnut. Vaikeutena tässä oli mielestäni tuo muratti, joka on vaikeaa saada näyttämään hyvältä laittoi sitä mihin hyvänsä. Lehdet on aina vääripäin ja hahmomuoto ei pysy pyöreänä vaikka mitä tekisi.Onneksi kimppuun ei kuitenkaan haluttu mitään väluvia osia, vaan köynnös kiertää kimppua reunoilta. Lähikuvassa on kaikeasta huolimatta ihan kiva tunnelma ja asiakas oli tyytyväinen.