Heinäkuun Rock-häät

 Yllärihäiden jälkeen koitti vielä toiset häät joita olikin sitten suunniteltu hyvissä ajoin jo edellisenä talvena. Tapasin Taijan ja Antin muutamia kertoja ja yhdessä pohdittiin minkälaisia kukkia ja koristeita heidän häihinsä tulisi. Teemana oli Rock, jonka mukaan häiden värimaailma ja kukat valittin. Alussa pariskunnalla oli toiveena saada punaisia ruusuja ja jotakin valkoista niiden kanssa. Ehdotin heille kuitenkin väriyhdistelmäksi punaisen kanssa violettia, jotka ovat lähisävyjä ja sointuvat kauniisti yhteen. Ehdotus hyväksyttiin ja ilmeisesti pariskunnan lempivärikin oli violetti.

Tässä muutama luonnoskuva, joista lähdimme liikkeelle. Violetteja kukkia tässä edustaa eustomat ja sini-ikiviuhkot. Punaiset linjat olivat koralikanukan oksista muodostuva kehikko, joka myöhemmin vaihtui peikonpähkinänoksiksi ja kehikko jätettiin pois.

Pienen pohdinnan jälkeen päästiin siihen lopputulokseen että kimpusta tulisi pitkä pisaranmallinen ja siinä pääkukkana olisivat punaiset ruusut, mausteena muutamia violetteja perhosorkidean kukintoja ja peikonpähkinää. Muita materiaaleja olivat kuismanmarjat, isot ja pienet neilikat, sekä krysanteemit. Pohjavihreiksi toivottiin erilaisa tummia vihreitä. Vieheestä tehtäisiin perinteisen katkaistunvarsin vieheen mallinen, mutta pohjavihreät eivät saisi näkyä kovin paljon kukkien takaa.
Tässä vielä Luonnos kuva vieheestä.

 Tein kimpusta muutamia kokeiluja, jotka löytyvät aikaisemmista Touko/kesäkuun kimput kirjoituksesta. Malliksi kimpulle tosiaan muotoutui pitkä pisara, mitat ovat n.70cm pitkä ja ylhäältä kolmisenkymmentä senttiä leveä.

Mielestäni kimppu onnistui hyvin, se on materiaaliensa puolesta hyvin dekoratiivinen, tosin keskiosasta siinä voisi näkyä enemmän syvyysvaikutusta. Latvassa violetit kukat ovat sijoittuneet enemmän vasemmalle ja punaiset enemmän oikealle, mutta rytmiä ja tasoeroja löytyy.

Hahmomuoto oli hallittu sivulta, edestä katsottaessa latva voisi kaventua kärjestä hieman enemmän. Muutamat pohjavihreistä tulevat hieman hahmomuodon yli.

 Vieheestä unohtui valitettavasti ottaa kuva, mutta siitä voi nähdä pienen vilauksen tässä pariskunnan melkein virallisessa kuvassa, jonka on ottanut Jouko Järvinen.
Kokonaisuudessaa nämä häät onnistuivat hyvin, olin itse tyytyväinen koristelu kokonaisuuteen, sekä kimppuun että vieheeseen ja ennen kaikkea asiakkaat olivat tyytyväisiä.

Tampereen puutarhamessuilua

Viikonloppuna oli Tampereen puutarhamessut ja esillä Hämeen hehkuvin morsiuskimppu kilpailussa oli 12 kimppua, joista yleisö sai äänestää mieleistään. Tässä sitten katsaus niihin hienoihin töihin.

Voittaja kimppu oli Milla Ala-Uotilan käsialaa.

Tässä toiseksi tullut kimppu Jenniina Tiikkaiselta.

Meri Hulkkosen kimppu sai kolmanen sijan.

Tässä oma kimppuni, joka tuli hienosti viidenneksi :)Laitan tästä vielä selkeämmät kuvat myöhemmin.

Upea pallokimppu oli Päivi Lehden käsialaa.

Pyöreä harsokukasta ja perhosorkideasta tehty kimppu Ulla Mattilalta.

Taina Hinskalan pisarakimppu.

Taru Lopin sitoma kimppu.

Marianne Holapan kimppu.

Jaana Korhosen kiekko mallinen morsiuskoriste.

Mari Pyykkösen sydänkimppu.

Ja Kati Intosen nauhamallinen koriste.

Pisarakimput

Tässä kuussa on tullut tehtyä useamipi pisaranmallinen kimppu. Ensimmäisenä kaksi kuvaa dekoratiivisesta sienikahvaan tehdystä kimpusta.

Ensimmäset kimput on tehty koulussa ja samoin tämä vaaleanpunainen. Ensimmäisen kimpun jälkeen vaihdettiin kaverin kanssa kukat ja täytyy sanoa että se aiheutti kyllä jonkun verran päänvaivaa, sillä jotenkin ei ollut lainkaan käsitystä siitä miten joku muu on mitoittanut materiaalinsa.
Täytyykin todeta että tähän kimppuun jäi latva hiukan vajaaksi, sillä en osannut arvioida oikein materiaaline menekkiä. Tekniikkana on katkaistuinvarsi ja kimpun on tarkoitus olla dekoratiivinen, mutta syvyyskukkia saisi mielestäni olla vielä enemmän.

Viimeinen koulussa tehty morssari oli rankatekniikalla ja katkaistuinvarsin toteutettu pisara. Olin ajatellut ensin tehdä kimpusta dekoratiivisen, mutta en saanut latvaosaan tarpeeksi syvyysvaikutusta, joten siitä tuli siis muotosidontaa. Latvassa on myös paljon enemmän pentä materiaalia, eli sitä saisi olla yhtenäisyyden vuoksi enemmän myös kimpussa ylhällä. Muuten olen tähän kimppuu kyllä tosi tyytyväinen, sillä muodosta tulo oikein täydellinen ja se on tunnelmaltaan ihanan keväinen ja aurinkionen.

Viimeiseksi tässä pisaranmuotoisten kimppujen sarjassa on sitten omalla työhuoneella väännetty kimppu, jossa on alumiinilangasta tehty kehikko. Olen kehitellyt ja mietiskellyt jotakin erikoisempaa pisaranmallista kimppua  katkaistuinvarsin, johon ei tarvitsisi laittaa pohjavihreytystä lainkaa. Olen jokseenkin ihastunut noihin kehikkokimppuihin, sillä niissä kukat tulevat mielestäni hyvin esille, kun kimppua ei voi tukkia vihreillä lehdillä. Toisaalta niihin saa myös enemmän kukkaa kun vihreitä ei ole ja kehikolla voi tehdä kimppuu ihan erilaista tunnelmaa kuin leikkovihreillä.
Tässä kimpussa on vielä kehittämisen varaa ennen Tampereen Puutarhamessuja, joilla etsitään Hämeen kauneinta morsiuskimppua. Ilmoittautuminen on kuitenkin jo mennyt, että nyt ei voi enää perua :) Täytyy vaan harjoitella ja katsoa miten menee. Saapi tulla äänestämään.

Uudet kokeilut

Häämessujen innoittamana päätin pistää uudet ideat täytäntöön ja katsoa mitä materiaaleja kaapeista löytyy. Tällä kertaa tein retken myös jääkaapille ja synttäritulilatva pääsi osittaiseen hyötykäyttöön kun valkoiset kukat oli loppua kesken. 

Olen myös yrittänyt keräillä mahdollisimman paljon materiaalia luonnosta, mitä nyt näin talvipakkasilla ulkoa löytää. Jouluisen myrskyn jäljiltä, joka oli täällä meillä ainakin tosi tuhoisa,  ovat metsät onneksi täynnä kaikenlaista puista tippunutta ihanuutta, jota voi hyödyntää.

Vihdoin uskaltauduin kokeilemaan tätä valuvaa/pisaranmallista kimppua. Pisaran kärki on toteutettu rankatekniikalla ja muuten kimppu on koottu katkasituinvarsin tekniikalla. Vielä en ollut aivan varma miten ranka tulisi liittää kimppuun kiinni, mutta täytyneen kysyä asiaan apuja.
Pisara on aika hyvin kuitenkin muotoutunut, liitoskohdassa on pientä epäsymmetrisyyttä ja varsinkin oikeaan laitaan näyttäisi muodostuvan kolo. Kimppua pidellessä huomasin että rangan kiinnittamiseen täytyy varmasti löytää jokin parempi tapa, sillä se oli painava ja kimppua liikuteltaessa tuntui kuin se olisi saattanut irrota tai ainakin se heilui uhkaavasti.

Nyt kimpussa hallitsee selvästi valkoinen jaloritarinkukka ja mielestäni siinä olisikin voinut käyttää enemmän valkoista tasapainottamassa, mutta valitettavasti kukat olivat tälläkertaa kiven alla.

Materiaaleina tässä kimpussa ovat kataja, eukalyptus, afrikantähdikki, kulta-akasian lehdet, tervalepän kävyt ja heteet, tulilatva, jaloritarinkukka, väriherne, mesiangervon talventörröttäjät, hopeoidut oksat? mitä lie ovat, arabiantähdikin kukinnot, helmet ja rautalangat. Myös muutaman nappikryssan ja harsoa olen saattanut laittaa mukaan.

Tässä vielä muutama kuva sivulta.

Seuraavaan kimppuun päätin kokeilla alumiinilangasta tehtyä kehikkoa, sekä taas uutta muotoa. Olen innostunut nyt näistä kehikoista, sen jälkeen kun koulussa oli viimeksi sidontaa ja teimme yhden kehikon luonnonmateriaaleista, tajusin miten kätevä ja hieno asettelupohja se voikaan olla. Kehikkokimppuja onkin nyt syksyn ja talven aikana tullut tehtyä niin kaveri lapsen ristiäisiin kuin kisoissakin, eikä loppua varmaan ihan heti tule.

Tässäpä nyt tämä ellipsinmuotoinen kimppu sivulta. En lähtenyt tässä edes yrittämään varsien piilottamista, koska vihreitä ei ollut. Epäilen kuitenkin että varret tulisi saada piilloon koska niissä on noita rautalankavarsia, jotka ei saisi näkyä. Asia voisi olla toisin jos kukilla olisi kaikilla omat pitkät varret, jotka muuttuisivat vasta sidontakohdasta rautalangoksi.

Periaatteessa kuitenkin tällaiseen kehikoon on tarpeetonta laittaa kovin paljoa vihreytystä, joka vain tukkii kimpun ja vie siitä kaiken ilmavuuden jota kehikolla on muuten helppoa tavoitella.

Toisaalta jos ellipsikimppu olisi tiiviimpi ja esim. kehikolla joka kiertää kimpun reunoja voisi kimpun alapinnan peittää vaikka salalilla ja silloin varret jäisivät piiloon. Toisenlaisella kehikolla saattaisi olla myös helpompaa toteuttaa katkaistuinvarsin tekniikkaa, sillä se oli melko vaikeaa tässä työssä. Kaikki varret piti pujotella alumiinikehikon läpi, enkä ollut aina aivan varma siitä menikö asettelu ihan sääntöjen mukaan :)

 

 Tässä viimeisimmässä kimpussa on jälleen kehikko, jonka sisään olen lähtenyt rakentamaan kimppua. Se ei ole vaivan varsinaisesti katkaistuinvarsin kimppu, vaan enemmänkin ominvarsin ja spiraaliin tehty, sillä halusin kokeilla varsien koristelemista ja sitä miten spiraalitekniikka istuisi morsiuskimppuun.

Kimppu on hiukan toispuoleinen niin että se asettuisi kannettaessa kauniisti kantajan eteen ja näkyisi myös yleisöön päin.

Varret olen koristellut vihreällä nyörillä.

Varsissa on ohutta kuparilankaa ja päissä pienet kaalit nuppineilalla kiinni.