Morsiusvuihka ja cascade

Tässäpä sitten taas yksi luonnos ja vuorossa on morsiusviuhka, josta tein muutamia kokeiluja jo aikaisemmin tänne blogiin ja tokihan kimppu hiukkasen jalostui ja sai uutta ilmettä matkalla. Kimpun suunnittelu lähti liikkeelle Sadun puvusta, joka on klassinen, valkoinen ja hyvin leveä helmainen. Puvun yläosa on olkaimeton ja sitä koristaa helmikirjailu, myös helmasta löytyy koristeellisia kukkapitsejä ja helmikirjailua.
Halusin tuoda kimppuun arvokasta ja juhlallista tunnelmaa jota puvussakin on ja joka sopii pitkälle ja hoikalle morsiammelle. Toisaalta halusin valita kimpun muodoksi hiukan erikoisemman mallin. Mielestäni viuhkakimppu voi olla arvokas mutta myös leikkisä osa morsiamen kokonaisuutta.

Lähdin kokoamaan kimppua niin, että pujottelin ensin helmet rautalankoihin joiden toiset päät teippasin florateipillä ja kokosin rakenteen samaan tyyliin kuin katkaistuinvarsin morsiuskimpun. Kieputtelin koristemetallilankaa ja nyörejä kehikon helmirankojen väleistä. Kukkaset olen liimannut punoksen päälle ja kaikkien kehikon helmirankojen päähän on kiinnitetty hyasintin kukinto.

Pyrin saamaan viuhkan kukkaosaan dekoratiivista vaikutusta valitsemalla eri kokoisia ja korkuisia materiaaleja, jotta siitä olisi tullut mahdollisimman mielenkiintoinen. Materiaalia olisi kuitenkin saanut olla vielä enemmän ja erilaisia kukkia, jotta dekoratiivisuus tulisi enemmän esille. Syvyysvaikutusta tällaiseen kimppuun on aika vaikeaa saada, kun viuhka on hyvin kaksiulotteinen pinta, eikä se tässä kimpussa oikein tulekkaan oikeuksiinsa.
Väreiksi valitsin valkoisen ja limen, jotka ovat raikas yhdistelmä. Vihreää väriä olisi voinut olla viuhkassa enemmän, jotta siihen tulisi selkeä värihallitsevuus. Valokuvissa kimpun rakenteessa oleva vihreä nyöri näyttä aika pliisulta ja enemmänkin harmaanvihreältä kuin vihreältä. Olisin voinut valita tilalle kirkkaammanvihreän nyörin.
Kahvasta tuli erittäin siisti ja sitä oli mukava pitää kiinni. Kimpun rakenteen olisi pitänyt olla tukevampi, sillä mallin liikutellessa kimppua kuvauksissa tuntui siltä että kukkaosa taipui vinoon. Asian olisi voinut korjata valitsemalla paksumpaa rautalankaa  kehikkoon, mutta silloin en olisi voinut käyttää helmiä rautalangan koristeena, sillä niissä oli todella pienet reijät. Toisaalta pienet helmet eivät ehkä täytä tehtäväänsä koristavan osana, sillä niitä ei voi työstä erottaa kovin kaukaa ja saman asian olisi ajanut esimerkiksi se, jos olisin kieputellit hopeista hilavitkutinta rautalankojen ympärille. Samalla myös työaika olisi lyhentynyt varmasti puolella, sillä helmien pujottelu rautalankoihin oli todella työlästä ja aikaa vievää hommaa.

Sadun kohdalla toiselle kimpulle kävi niin etten saanut sitä valmiiksi tarpeeksi ajoissa ja siksi päätin että hän voi kokeilla valkoista cascade-kimppua, jonka suunnittelin alunperin Marjukalle. Cascadenkin piti oikeastaan olla jugendkimppu, mutta pähkäiltyäni jonkin aikaa monisteiden kanssa totesin, että minulla ei ollut kunnollista käsitystä siitä millainen tuosta jugendkimpusta olisi pitänyt tulla, joten päätin toteuttaa cascaden, joka sillä hetkellä vaikutti helpommalta vaihtoehdolta. Vaan oliko se sitä?
Enpä tiedä.
Aluksi ajatus siitä että asettelee eri pituisia materiaaleja päällekkäin tuntui ihan helpolta, mutta kimppua tehdessä se alkoikin tuntua vaikealta. Oli myös vaikeaa pitää kimpun hahmomuoto hallittuna. Kun pääsin siihen vaiheeseen että kimppu alkoi olla jokseenkin kasassa, aloin miettiä miten se pitäis päätellä tai miten saisin katkaistuin varsin tekniikan piiloon. Ratkaisin ongelman langoittamalla lisää vihreitä ja asettelemalla ne niin ettei mitään tekniikkaa näkyisi kimpun sironta kohdasta. Luulen kuitenkin että  kimppu ei loppujen lopuksi kuitenkaan ole ihan sen mallinen kuin perinteinen cascade yleensä on, sillä siinä ei ole oikeastaan ollenkaan sisäkaarta/keskikukan taakse yleensä muodostuvaa pisaran yläosaa. Eikä kimpusta löydy keskikukkaakaan ainakaan näkyvästi. Kyllähän se sielä on, mutta ei samalla tavalla kuin normi pyöreässä kimpussa.  En kyllä tiedä tarvitseeko sellaista ollakkaan.

 Noh, oli miten oli, kokemus oli opettavainen ja tiedän vielä ottavani tästä kimpputyypistä enemmän selvää ja kokeilen sen tekemistä tulevaisuudessa uudestaan.
Onnistunutta kimpussa oli materiaali valinta: kallat, tulppaanit, ginstia ja erilaiset koristevihreät ja köynnökset sopivat hyvin yhteen ja olivat sopivan taipuisia. Pituutta joissakin kukissa olisi saanut olla lisää,eli pidempää ranskalaista tulppaania ja köynnöksiä olisin voinut ottaa työhön lisää. Tuonenkielon lehdet ovat ehkä liian massiivisia  materiaaleja tähän kimppuu, jos tarkoituksena on saada kevyt transparentti kimppu.  Materiaalin mitoittaminen oli ainakin näin ensimmäisella kerralla vaikeaa, mutta luulen että harjoittelemalla siihenkin saisi  paremman tuntuman. Kimpun kahvasta tuli nyt hiukan hassu yhdistelmä cascaden ja jugendkimpun välimuotoa. Se on aika käyrä takaviiston kuten cascadessa yleensä, mutta en raaskinut jättää pois jugendkimppuun tekemiäni tekovarsia, sillä olin nähnyt niiden tekemiseen niin paljon vaivaa.