Formali-lineaarinen kimppu, cascade ja laahuskimppu

Olin jo aikaa sitten päättänyt että haluaisin kokeilla toteuttaa formal-lineaarisenmorsiuskimpun. Mietin kyllä kannattaako minun alkaa väkisin toteuttamaan kimppua, jos minulla ei olisi sille sopivaa henkilöä. Ongelma ratkesi kuitenkin kuin itsestään, kun näin kuvan Marjukan morsiuspuvusta. Sain heti idean kultaisesta ananaksenkukasta, joka jo itsessään oli kuin kimpun kuningas.

Formal-linearista kimppua ei kai kuitenkaan koskaan ole ihan helppoa toteuttaa ja minullakin meni tämän alun idean jälkeen aika kauan aikaa kimpun ideoimiseen. Oli vaikea päättää minkälaisia linjoja ja liikettä halusin kimppuun tuoda. Miten voisin yhdistää kimppuun alaspäin kulkevat kukkalinjat ilman että niistä tulisi liian hallitsevia ja etteivät ne veisi matalalta kuninkaalta liikaa huomiota. Millaisen tekisin basiksesta ja millainen värimaailma sopisi kullan kanssa yhteen.

Kimpun väriksi muodostuivat valkoinen, vihreä, musta ja kulta, joilla pyrin tuomaan kimppuun kontrastia ja dramatiikkaa. Valitsin tulppaanit alaspäin laskeutuvaan linjaa. Ne ovat sopivan kevyet jolloin ne eivät ala hallita kimppua, vaan tuovat siihen vain lisää liikettä. Salalin lehdet työn oikealla puolella muodostavat tilan, samoin kuin salalin ja peikonpähkinän välinen alue.
Peikonlehti tekee ulospäin suuntautuvan liikkeen työn vasemmalle puolelle ja vahvistaa epäsymmetristä hahmomuotoa. Leikkivä linja on luonnospiirroksessa vasemmalle puolelle ja valmiissa työssä se kulkeekin oikealle. Se tekee työstä hiukan epätäsapainoisen, sillä salalinlehdet näyttäisivat peikonpähkinän kanssa siltä kuin työ kallistusi ehkä hiukan enemmän oikealle. Onneksi peikonlenhti kuitenkin on aika pitkällä varrella ja suuri lehti linjan päässä varaa painoa myös vasempaan puoleen.
Kultainen kananverkkorulla katseen vangitsijana on ehkä vähän huomaamaton ja mietinkin näin jälkeenpäin, että sen tilalle olisi voinut valita jonkin muista väreistä poikkeavan huomionherättäjän. Mietin myös sitä onko työn kuningas tarpeeksi suuri ollakseen kuningas. Värinsa ja kiiltavan pintansa ansiosta se kuitenkin herättää hienosti huomion ja kiinnittää katseen itseensä.
Basis on pieni ja siinä on erilaisia reunavihreitä, kuten nobilista, salalia, galaxia ja skimmian lehtiä. Kukkaryhmiä muodostavat mustiksi värjätyt kultahehkut ja valkoiset krusanteemit.


Kuvassa Lassella on vieheenä tulppaanista tehty yhdenkukat viehe, jonka varsi on koristeltu hopeisella koristemetallilangalla ja varren päässä on timanttipäinen nuppineila. Vieheen kiinnitys pukuun hoituu toisella timanttinuppineulalla.

Halusin kokeilla myös valtikan tekemistä. Aluksi oli tarkoitus että kultainen valtikka olisi ollut formal-lineaarisen kimpun parina sulhasella, mutta kuten myöhemmistä kuvista voi huomata isän innostus tarttui pikku Matildaan ja hän varasti valtikan ja kuvaus-shown hetkeksi itselleen.

Valtikka olikin melko yksinkertainen tehdä. Kiinnitin ananaksen liimaamalla ja päällystin valtikan varren nauhalla ja kädensijan nyörillä. Ananaksen päässä on kultainen koriste. Jotakin jos olisin valtikan suhteen tehnyt toisin niin seuraavalla kerralla hankin suoran kepin, jolloin kokonaisuudesta tulee siispimpi. Toisaalta silloin voi olla vaikeampaa kiinnittää kepin päähän koristeita. Nyt leikkasin oksasaksilla pajukepin pään halki kahteen suuntaan ja kiinnitin ananaksen pajun säleiden väliin.

Tämä viimeinen kimppu oli alunperin tarkoitettu Sadulle, sillä mielestäni hänen pitkään valkoiseen pukuunsa olisi sopinut  heinosti sini-valkoinen laahuskimppu. Kimppu oli siis kuitenkin keskeneräinen kuvausten alkaessa ja pikku apurini kiinnitti kukat siihen omien kuvaustensa välissä. Siksipä en aiokkaan tätä kimppua edes analysoida kun se ei ole kokonaan minun tekemäni. Kimppu ei myöskään ole ihan kaikkien floristiikan sääntöjen mukainen ja se jäi kovin viimeistelemättömäksi. Kuvasta tuli kuitenkin kaunis ja siitä tulee varmasti hieno yksityiskohta häätäpahtumaan. Kimppu sopi myös hienosti Marjukalle, vaikkei olutkaan hänelle suunniteltu.

Morsiusvuihka ja cascade

Tässäpä sitten taas yksi luonnos ja vuorossa on morsiusviuhka, josta tein muutamia kokeiluja jo aikaisemmin tänne blogiin ja tokihan kimppu hiukkasen jalostui ja sai uutta ilmettä matkalla. Kimpun suunnittelu lähti liikkeelle Sadun puvusta, joka on klassinen, valkoinen ja hyvin leveä helmainen. Puvun yläosa on olkaimeton ja sitä koristaa helmikirjailu, myös helmasta löytyy koristeellisia kukkapitsejä ja helmikirjailua.
Halusin tuoda kimppuun arvokasta ja juhlallista tunnelmaa jota puvussakin on ja joka sopii pitkälle ja hoikalle morsiammelle. Toisaalta halusin valita kimpun muodoksi hiukan erikoisemman mallin. Mielestäni viuhkakimppu voi olla arvokas mutta myös leikkisä osa morsiamen kokonaisuutta.

Lähdin kokoamaan kimppua niin, että pujottelin ensin helmet rautalankoihin joiden toiset päät teippasin florateipillä ja kokosin rakenteen samaan tyyliin kuin katkaistuinvarsin morsiuskimpun. Kieputtelin koristemetallilankaa ja nyörejä kehikon helmirankojen väleistä. Kukkaset olen liimannut punoksen päälle ja kaikkien kehikon helmirankojen päähän on kiinnitetty hyasintin kukinto.

Pyrin saamaan viuhkan kukkaosaan dekoratiivista vaikutusta valitsemalla eri kokoisia ja korkuisia materiaaleja, jotta siitä olisi tullut mahdollisimman mielenkiintoinen. Materiaalia olisi kuitenkin saanut olla vielä enemmän ja erilaisia kukkia, jotta dekoratiivisuus tulisi enemmän esille. Syvyysvaikutusta tällaiseen kimppuun on aika vaikeaa saada, kun viuhka on hyvin kaksiulotteinen pinta, eikä se tässä kimpussa oikein tulekkaan oikeuksiinsa.
Väreiksi valitsin valkoisen ja limen, jotka ovat raikas yhdistelmä. Vihreää väriä olisi voinut olla viuhkassa enemmän, jotta siihen tulisi selkeä värihallitsevuus. Valokuvissa kimpun rakenteessa oleva vihreä nyöri näyttä aika pliisulta ja enemmänkin harmaanvihreältä kuin vihreältä. Olisin voinut valita tilalle kirkkaammanvihreän nyörin.
Kahvasta tuli erittäin siisti ja sitä oli mukava pitää kiinni. Kimpun rakenteen olisi pitänyt olla tukevampi, sillä mallin liikutellessa kimppua kuvauksissa tuntui siltä että kukkaosa taipui vinoon. Asian olisi voinut korjata valitsemalla paksumpaa rautalankaa  kehikkoon, mutta silloin en olisi voinut käyttää helmiä rautalangan koristeena, sillä niissä oli todella pienet reijät. Toisaalta pienet helmet eivät ehkä täytä tehtäväänsä koristavan osana, sillä niitä ei voi työstä erottaa kovin kaukaa ja saman asian olisi ajanut esimerkiksi se, jos olisin kieputellit hopeista hilavitkutinta rautalankojen ympärille. Samalla myös työaika olisi lyhentynyt varmasti puolella, sillä helmien pujottelu rautalankoihin oli todella työlästä ja aikaa vievää hommaa.

Sadun kohdalla toiselle kimpulle kävi niin etten saanut sitä valmiiksi tarpeeksi ajoissa ja siksi päätin että hän voi kokeilla valkoista cascade-kimppua, jonka suunnittelin alunperin Marjukalle. Cascadenkin piti oikeastaan olla jugendkimppu, mutta pähkäiltyäni jonkin aikaa monisteiden kanssa totesin, että minulla ei ollut kunnollista käsitystä siitä millainen tuosta jugendkimpusta olisi pitänyt tulla, joten päätin toteuttaa cascaden, joka sillä hetkellä vaikutti helpommalta vaihtoehdolta. Vaan oliko se sitä?
Enpä tiedä.
Aluksi ajatus siitä että asettelee eri pituisia materiaaleja päällekkäin tuntui ihan helpolta, mutta kimppua tehdessä se alkoikin tuntua vaikealta. Oli myös vaikeaa pitää kimpun hahmomuoto hallittuna. Kun pääsin siihen vaiheeseen että kimppu alkoi olla jokseenkin kasassa, aloin miettiä miten se pitäis päätellä tai miten saisin katkaistuin varsin tekniikan piiloon. Ratkaisin ongelman langoittamalla lisää vihreitä ja asettelemalla ne niin ettei mitään tekniikkaa näkyisi kimpun sironta kohdasta. Luulen kuitenkin että  kimppu ei loppujen lopuksi kuitenkaan ole ihan sen mallinen kuin perinteinen cascade yleensä on, sillä siinä ei ole oikeastaan ollenkaan sisäkaarta/keskikukan taakse yleensä muodostuvaa pisaran yläosaa. Eikä kimpusta löydy keskikukkaakaan ainakaan näkyvästi. Kyllähän se sielä on, mutta ei samalla tavalla kuin normi pyöreässä kimpussa.  En kyllä tiedä tarvitseeko sellaista ollakkaan.

 Noh, oli miten oli, kokemus oli opettavainen ja tiedän vielä ottavani tästä kimpputyypistä enemmän selvää ja kokeilen sen tekemistä tulevaisuudessa uudestaan.
Onnistunutta kimpussa oli materiaali valinta: kallat, tulppaanit, ginstia ja erilaiset koristevihreät ja köynnökset sopivat hyvin yhteen ja olivat sopivan taipuisia. Pituutta joissakin kukissa olisi saanut olla lisää,eli pidempää ranskalaista tulppaania ja köynnöksiä olisin voinut ottaa työhön lisää. Tuonenkielon lehdet ovat ehkä liian massiivisia  materiaaleja tähän kimppuu, jos tarkoituksena on saada kevyt transparentti kimppu.  Materiaalin mitoittaminen oli ainakin näin ensimmäisella kerralla vaikeaa, mutta luulen että harjoittelemalla siihenkin saisi  paremman tuntuman. Kimpun kahvasta tuli nyt hiukan hassu yhdistelmä cascaden ja jugendkimpun välimuotoa. Se on aika käyrä takaviiston kuten cascadessa yleensä, mutta en raaskinut jättää pois jugendkimppuun tekemiäni tekovarsia, sillä olin nähnyt niiden tekemiseen niin paljon vaivaa.

Kaarikimppu, morsiuspallo, sydänkimppu

Toinen malleista on Maria, jolle sain muutama vuosi sitten tehdä  heidän häihinsä morsiuskimpun, mikä tekikin tästä "uudesta mahdollisuudesta" entistäkin mielenkiintoisemman. Tuntui myös siltä että kun tuntee morsiamen, on kimppuja ehkä helpompi suunnitella kuin täysin vieraalle morsiamelle ja vaihtoehtoja keksii vaikka kuinka paljon. Ehkä jopa ongelmaksi asti.

Min puku on valkoinen hiukan nilkan yläpuolelle ulottuva mekko, jonka on suunnitellut ja toteuttanut Emmakaisa Soisalo. Puku on moderni ja sen avoimessa yläosassa on veistoksellisia pliseerauksi.
Ajatuksenani oli tehdä Mille heiluri kimppu, jonka kukkaosa toteutettaisiin vapaalla-asettelutavalla ja se olisi tyylisuunnaltaa dekoratiivinen. Toisin kuitenkin kävi. Kolmen aikaa yöllä kimppua kootessani pysähdyin hetkeksi ja heiluri alkoi näyttää sen verran  kököltä että päätin mennä pariksi tunniksi nukkumaan miettiä asioita sitten uudestaan.

Aamulla kun kuvausten alkuun oli aikaa enää muutama tunti alkoi sydämenmuotoinen oasiksen kimppupohja näyttää todella hyvältä työhuoneen pöydällä. Päätökseen saattoi myös vaikuttaa se että osa kukista joita olin aikonut käyttää oli jo valmiiksi aika lyhyinä pätkinä, ei siis auttanut muu kuin keksiä jotakin mitä niistä vielä pystyisi tekemään.

Kimpusta tuli siis paraleelisella asettelutavalla toteutettua muotosidontaa. Kukat on ryhmitelyt ja sitä voisi kutsua struktustyöskennellyksi. Sivuhahmomuodoltaa kimppu hajoaa tulppaanien osalta, sillä ne nousevat korkeammalle kuin muut kukat. Kimpun reuna on päällystetty pitsinauhalla, joka valuu ketjutuksien kanssa sydämen kärjestä alas. Ketjutuksia olisi voinut olla enemmän ja ne voisivat kiertää myös kimpun laitoja, jolloin ne yhdistyisivät kokonaisuuteen paremmin.
Toisena kimppuna Millä oli pieni muotosidonta morsiuspallo. Pallo on päällystetty pajunkissoilla ja korostavana kukkaryhmänä on pinkki perhosorkideankukka, herttalyhdyn köynnöksiä ja muutama helmi.

Niinkuin aikaisemmin mainitsin niin tämän morsiamen kohdalla ideat eivät tuntuneet loppuvan kesken lainkaan. Vaikka en tehnytkään luonnoksia kuin heilurikimpusta, jota en sitten koskaan toteuttanut sai Mi vielä kolmannenkin kimpun. Viimeisenä on vapaalla-asettelutavalla toteutettu verkkomainen kaarikimppu.

 Materiaaleina kimpussa ovat vehnäntähkät, oksaruusut, harsokukka ja ginstia.

 Materiaalia kimpussa voisi olla enemmän ja se olisi pitänyt asetella kimppuun tasaisemmin. Nyt näyttää siltä kuin kimpussa olisi aukkoja. Toisaalta kehikkoa ei saa liiaksi peittääkkään, sillä muuten sen ilmavuus ja keveys katoavat. Jotkin vehnäntähkä olisi voinut asetella kimppuun huolellisemmin, sillä ne törröttävät kaarevasta hahmomuodosta liiaksi ulos, samoin kuin osa ginsteistä.
Materiaalit sopivat yhteen vaalean värityksensä ansiosta ja luovat kevyen, romanttisen ja kesäisen tunnelman.

Kokeiluja

Loppu häämöttää jo lähellä ja opinnäytteen palautuspäiväksi on nyt laitettu 16. tammikuuta 2013. Viikko sitten pistinkin töpinäksi ja hain paikallisella sähköpostilistalla ja facebookissa malleja jotka suotuvat esiintymään kimppujeni kanssa. Toiveena oli vain että malli omistaisi hääpuvun tai muun vastaavan mekon, jonka mukaan voisin kimpun/koristeen suunnitella.  Vastauksia tulikin kivasti ja nyt koossa on ainakin 6 naista ja kaksi miestä pukuineen kaikkineen. Aika mahtavaa sanoisin :)

Odottelen vielä osalta kuvia puvuista, mutta muutaman olen jo saanut ja se tarkoittaa tietysti sitä että hurja määrä ideoita on jo päässä pyörimässä. Nyt yritän vain miettiä mitkä ideat olisivat ne kaikkein mielenkiintoisimmat, haastavimmat ja kantajiensa näköiset. Jännittävää on sekin että osa malleista on tulevia ensi kesän morsiamia, jotka lähtivät mukaan hakemaan uusia ideoita omiin häihinsä.

Ja sitten kun yksi projekti pääsee vauhtiin, niin jotta asiat eivät menisi liian yksinkertaisiksi ja ettei vain tarvitsisi pelätä että tammikuun lopussakaan on yhtään ylimääräistä aikaa, sain yhteydenoton josta ei voinut kerta kaikkiaan kieltäytyä. Helmikuussa 2. ja 3. päivä täällä Fiskarsissa järjetetään laatuaan ensimmäinen häätapahtuma ja kimppuni tulevat sinne esille, mikä onkin täydellinen päätös tälle opiskeluputkelle. Lupasin kuitenkin jo itselleni että jatkan blogin päivittämistä vielä senkin jälkeen, sillä tästä on alkanut muodostua mukava tapa vaikka päivityksiä ei ihan kauhean säännöllisesti tulisikaan.

Tässä nyt muutamia maistiaisia tulevasta, katsotaan mihin päin ne lähtevät elämään.

Tässä punaisesta koristemetallilangasta ja koralikanukasta punottu kimppupohjan alku.

Kokeilin rosemeliaa hakasilla ja kuumaliimaamalla ja hyvinhän se onnistui.

Varsi jäi viimeistelemättä, mutta muuten olin lopputulokseen tyytyväinen.

Tässä vielä nurja puoli.

Haaveissa on myös toteuttaa viuhkakimppu, mutta tässä kokeilin lähinnä tekniikkaa. Eli sitä pystyykö kimpun toteuttamaan katkaistuinvarsin tekniikan tapaisesti. En jaksanut tähän versioon rakentaa kunnollista kukka osaa, kun noiden pienten helmien pujottelemiseen rautalankoihin meni kolme iltaa. Tosi taisin olla aika väsynyt työpäivän jälkeen, jolloin minihelmien pujottelu ei ehkä ole se kaikkein viisain homma.

Ja tässä vielä lähikuvaa varsista.

Heinäkuun Rock-häät

 Yllärihäiden jälkeen koitti vielä toiset häät joita olikin sitten suunniteltu hyvissä ajoin jo edellisenä talvena. Tapasin Taijan ja Antin muutamia kertoja ja yhdessä pohdittiin minkälaisia kukkia ja koristeita heidän häihinsä tulisi. Teemana oli Rock, jonka mukaan häiden värimaailma ja kukat valittin. Alussa pariskunnalla oli toiveena saada punaisia ruusuja ja jotakin valkoista niiden kanssa. Ehdotin heille kuitenkin väriyhdistelmäksi punaisen kanssa violettia, jotka ovat lähisävyjä ja sointuvat kauniisti yhteen. Ehdotus hyväksyttiin ja ilmeisesti pariskunnan lempivärikin oli violetti.

Tässä muutama luonnoskuva, joista lähdimme liikkeelle. Violetteja kukkia tässä edustaa eustomat ja sini-ikiviuhkot. Punaiset linjat olivat koralikanukan oksista muodostuva kehikko, joka myöhemmin vaihtui peikonpähkinänoksiksi ja kehikko jätettiin pois.

Pienen pohdinnan jälkeen päästiin siihen lopputulokseen että kimpusta tulisi pitkä pisaranmallinen ja siinä pääkukkana olisivat punaiset ruusut, mausteena muutamia violetteja perhosorkidean kukintoja ja peikonpähkinää. Muita materiaaleja olivat kuismanmarjat, isot ja pienet neilikat, sekä krysanteemit. Pohjavihreiksi toivottiin erilaisa tummia vihreitä. Vieheestä tehtäisiin perinteisen katkaistunvarsin vieheen mallinen, mutta pohjavihreät eivät saisi näkyä kovin paljon kukkien takaa.
Tässä vielä Luonnos kuva vieheestä.

 Tein kimpusta muutamia kokeiluja, jotka löytyvät aikaisemmista Touko/kesäkuun kimput kirjoituksesta. Malliksi kimpulle tosiaan muotoutui pitkä pisara, mitat ovat n.70cm pitkä ja ylhäältä kolmisenkymmentä senttiä leveä.

Mielestäni kimppu onnistui hyvin, se on materiaaliensa puolesta hyvin dekoratiivinen, tosin keskiosasta siinä voisi näkyä enemmän syvyysvaikutusta. Latvassa violetit kukat ovat sijoittuneet enemmän vasemmalle ja punaiset enemmän oikealle, mutta rytmiä ja tasoeroja löytyy.

Hahmomuoto oli hallittu sivulta, edestä katsottaessa latva voisi kaventua kärjestä hieman enemmän. Muutamat pohjavihreistä tulevat hieman hahmomuodon yli.

 Vieheestä unohtui valitettavasti ottaa kuva, mutta siitä voi nähdä pienen vilauksen tässä pariskunnan melkein virallisessa kuvassa, jonka on ottanut Jouko Järvinen.
Kokonaisuudessaa nämä häät onnistuivat hyvin, olin itse tyytyväinen koristelu kokonaisuuteen, sekä kimppuun että vieheeseen ja ennen kaikkea asiakkaat olivat tyytyväisiä.

Kerran heinäkuussa

Kesä ja syksy meni kuin hurauksessa ja nyt vasta huomasin että enpä ole päivittänyt blogiakaan vaikka materiaaliakin olisi vähän ollut. Tässä ensin yhdet häät jotka tuli vähän puun takaa, joten kukkia oli vähän haasteellista metsästää mutta kyllähän niistäkin sitten kunnialla selvittiin.

Sain morsiamelta tekstiviesitnä kuvan puvusta, jonka perusteella suunnittelin kimpun, muita erityistoiveita ei ollut paitsi tietysti hinta. Kuvassa puku näytti melko tummalta ja siksi päätin ottaa kimpun hallitsevaksi väriksi eri vaaleanpunaisen sävyt ja kesäiset materiaalit.

 Kimppu on muotosidontaa, päällikuvaltaan pyöreä ja sivukuvaltaan puolipyöreä.  Kukat ovat hajasijoiteltu ja aseteltu tiiviisti vieriviereen. Reunavihreät kuitenkin rikkovat hahmomuotoa,sillä niitä pitäisi olla joka tasaisemmin enemmän kimpun ympärillä tai sitten ne pitäisi kaikki vetää sisemmäs, niin että vai niiden päät näkyisivät.

 Katseen vangitsijana kimpun päällä kulkee kaksi kevyttä herttalyhdyn köynnöstä ja kukkien terälehtien väliin on asetettu muutama kimalteleva koristekristalli.

Kimppu on toteutettu ominvarsin, mikä ei tietenkään ole ihan viisasta kun on kyse morsiuskimpuista. Yleensä on aina vaarana että puku sotkeentuu, jos kukkien varret ovat paljaana. Nyt muiden tekniikoiden käyttö ei kuitenkaan onnistunut, sillä aikaa ja rahaa oli käytettävissä rajallisesti. Kukkien varsia koristaa pinkki satiininauha.

Ja tässä kimppuun sopiva viehe, joka on toteutettu ihan perinteisesti katkaistuin varsin ja väeiltään kimpun kanssa yhteen sopiva.

Touko/kesäkuun kimput

Toukokuu on ollut yhtä hullunmyllyä ja blogin päivttäminen on jäänyt ihan hunningolle, mikä ei onneksi kuitenkaan tarkoita sitä että mittä ei olisi tapahtunut. Ennemminkin päin vastoin, sillä työn alla on ollut muutamat hautajaiset, avajaiset, töitä kukkakaupassa ja kesätyökin on taas alkanut, vähän taidepläjäyksiä, sekä tietysti näitä kimppuja.
Tänä kesänä näitä kimppuja on myös mahdollisuus käydä katsomassa livenä Jalon liikkeessä Fiskarsissa, johon teen aina mahdollisuuksien mukaan jotakin kivaa.
Seuraavassa sitten muutama koekimppu kesän tuleville morsiamille :)

Tässä on taasen yksi katkaistuinvarsin toteutettu kimppu. Ruusujen, neilikoidaen ja eustomien välissä on käytetty luonnosta poimittuja vihreitä. Kimpun kärjen olen toteuttanut rankatekniikalla ja tällä kertaa tarkoituksena oli tehdä dekoratiivinen kimppu. Syvyysvaikutema näkyykin mielestäni ihan hyvin latvassa, mutta kimpun yläosasta tuli hiukan liian tiivis ja syvyys kukkia saisi olla enemmän.

Tässä sitten väliin ihan ominvarsin kimppu kieloista ja lemmikeistä. Pohjalla on helminauhakehikko, joka tässäkuvassa ei kuitenkaan taida paljon erottua. Kokonaisuudesta tuli kuitenkin ihanan herkkä ja mahtavia nuo kielot, sillä ne kestävät todella kauan. Harmi vaan, että pian niiden aika on taas ohi.

Tässä sitten koulussa toukokuussa rakennettu dekoratiivinen morsiuskimppu vapaalla asettelulla, joka sai innoituksensa Weddengs Emotions kirjasta, jonka ostin samaisella koulureissulla. Kimppuun on ensin tehty kahdesta eri paksuisesta rautalangasta "kehikko", johon on sitten pujoteltu kukkia sisään. Kimppu oli ihan mahtava tehdä vaikka tässä ensimmäisessä tuhraantuikin kokonainen päivä. Innostuin kuitenkin niin että tein toisen saman oloisen, josta kuvia myöhemmin.
Tästä kimpusta täytynee vielä tehdä erillinen itsearviointi ja siihen tulisi myös suunnitella sopiva viehe/pukukoru, joten taidan jättää enemmät analysoinnit myöhempään.

En ole aiemmin tänne tainnut laittaakkaan yhtään vieheden kuvia, mutta voisin kuitenkin niitä tänne myös tuoda, sillä ovathan ne olennainen osa häiden kukkakoristeita. Tässä onkin siis yksi versio perinteisestä dekoratiivisesta vieheestä, jossa on melkolailla samoja kukkia kuin tuossa ylemmässä vapaa-asettelu klimpussa, mutta tyyli on tietenkin aivan erilainen.

Tässä taas morsiuskahvaan sidottu kimppu. Hahmomuodossa on hiukan korjaamisen varaa, sillä latva jää hiukan kevyeksi ja kimpun yläosassa muutamat kukat tulevat hiukan yli.

Tässä sitten toinen viehe, joka onkin suunniteltu pariksi jollekin näistä punaisita kimpuista. Tämäkin koriste on periaatteessa perinteinen dekoratiivinen viehe, mutta tässä versiossa suuret taustalehdet on morsiusparin pyynnöstä jätetty pois. Taustalla on pieni salalin lehti, johon magneetti voidaan kiinnittää.

Viimeisenä vielä toinen rautalangasta valmistettu kimppu vapaalla asettelulla. Tämä kimppu syntyi jo huomattavasti nopeammin, eli noin 1,5 tunnissa. tosin tässä kukkien varsien päitä ei ole koristeltu kuten aiemmassa kimpussa. Tässä kimpussa olen myös siirtänyt kantosormuksen kimpun yläosaan, kun edellisessä se oli kimpun taustalla. Tässä kimpussa kaikki kukat ovat kimpun sisällä ja ketjutukset on jätetty kokonaan pois.